Toinen kuulustelu, toinen kysymys

 Toinen kuulustelu.

Toinen kysymys.
Munkki: Annoit minulle ajallista hyvää. Miksi en sitten saisi omistaa mitä haluan?
Vastaus: Olen antanut ja myöntänyt ajallisia hyvyyksiä ihmisille, jotta he käyttäisivät niitä järkevästi ja vaihtaisivat luotuja tavaroita johonkin luomattomaan, eli minuun, heidän herraansa ja luojaansa. Että he ylistäisivät ja kunnioittaisivat minua hyvästä luomisesta eivätkä eläisi lihan halujen mukaan.
+++
Oma pohdinta.
Jälleen tapahtuu törmäys nykyajan ihmisen ajatusmalleihin. Birgitta ilmoittaa, että ajallisten omaisuuksien vaihtaminen Jumalan ylistämiseen olisi tuon omaisuuden järkevää käyttöä. Mutta eihän meidän kulttuurissamme Jumalan ylistäminen ole järkevää toimintaa. Media marssittaa jatkuvasti silmille osoituksia uskontojen,erityisesti kristinuskon tuhoisuudesta.
Noiden uutisten yhteydessä julkaistavat netin kommenttiketjut kertovat karua kieltä kansan syvien rivien käsityksistä. Uskonto on vihoviimeinen asia, ja se pitäisi kieltää lailla.
Taas on Birgitan tulilinjalla myös ihmisen ruumiillisuus, sen haluista ei kuulu välittää, vaan käyttää aika Jumalan kunnioittamiseen. Ketä enää kiinnostaa, sehän on aivan väärä viesti tässä ajassa, jossa erilaiset hyvinvointipalvelut ovat tärkeä elinkeinoryhmä. Ja tietenkin me kaikki mieluummin voimme hyvin kuin huonosti.
Mitä siis jää ns. käteen tästä vastauksesta? Birgitta ilmoittaa, että meidän pitäisi kunnioittaa Jumalaa "hyvästä luomisesta". Voisiko se tarkoittaa, että meidän tulisi pyrkiä elämään harmoniassa luodun todellisuuden kanssa, eikä esim. tuhota sitä liiallisella kulutuksella, eikä ahneuksissamme kajota sen mekanismeihin. Nythän ihmiskunta on keksinyt loistavia ratkaisuja moniin vaikeisiin ongelmiin, ja synnyttänyt sen myötä roppakaupalla uusia entistä vaikeampia ongelmia. Esimerkkinä vaikkapa muoviyhdisteisiin liittyvät kemikaalit, jotka kertyvät elollisten, myös ihmisten elimistöihin. Koska emme ole kunnioittaneet hyvää luomistyötä olemme joutuneet tuhoisille harhapoluille. Koko sotaisa 1900-luku joukkotuhoineen kertoo karua tarinaa ihmiskunnan eksyneisyydestä. Hämmentävästi kulkevat käsi kädessä suurenmoinen teknologinen edistys ja ihmisten ja luonnon joukkotuhonta.

Kommentit